Vieraskieliset iäkkäät putoavat usein palvelujärjestelmän ulkopuolelle

JADE-toimintakeskus on vieraskielisten iäkkäiden kohtaamispaikka, jossa järjestetään monipuolista toimintaa iäkkäiden osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Toimintakeskuksessa työskentelevä Susanna Lehtovaara kertoo toimintakeskuksen tarjoavan mm. omankielisiä vertaisryhmiä useilla eri kielillä sekä henkilökohtaista neuvontaa ja apua erilaisissa arjen asioissa. Tärkeänä osana työtä on myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen.

Puskaradio tavoittaa vieraskieliset iäkkäät parhaiten

Vaikka palveluista viestitään monipuolisesti eri viranomaisverkostoissa, tulee suurin osa iäkkäistä mukaan toimintaan suosituksen kautta. Susanna kertoo, että moni iäkäs innostuu tulemaan mukaan kuullessaan toiminnasta jo mukana olevalta henkilöltä. On kuitenkin tärkeää saada vietyä lisää tietoa vieraskielisiin yhteisöihin sekä perheisiin, jotta myös iäkkään läheiset tietäisivät tarjolla olevista palveluista nykyistä paremmin.

JADE:n tavoitteena on saada iäkkäät pois neljän seinän sisältä, sillä omatoimisuus lisääntyy, kun tieto tarjolla olevista mahdollisuuksista saadaan tavoittamaan oikeat ihmiset. Monille vieraskielisille voi tulla uutena esimerkiksi tieto kotihoidosta, apuvälineistä ja muista palveluista, joiden avulla kotona asumista voidaan helpottaa. Vaikka kaikilla Suomessa asuvilla tulisi olla mahdollisuus yhdenvertaiseen hoitoon, on tämä yksi esimerkki parannuskohteista, joissa vieraskieliset voivat jäädä tiedonpuutteen vuoksi ilman palveluita, joihin heillä on mahdollisuus.

Suomessa elää mielikuva kollektiivisesta vieraskielisten kulttuurista

Suomessa elää sitkeästi mielikuva, että kaikki maailmalta tänne muuttaneet elävät kollektiivisessa kulttuurissa, jossa pidetään perheen sisäisesti ihmisistä huolta vauvasta vaariin. Monessa kulttuurissa tämä onkin kunnia-asia, eikä sitä ole tarkoitus ottaa pois. Yhteiskunnan tulee kuitenkin tästä huolimatta tarjota yhdenvertaiset palvelut vieraskielisille iäkkäille, eikä luottaa liikaa mielikuvaan perheen sisäisestä huolenpidosta.

Moni vieraskielinen iäkäs kertoo toivovansa enemmän suomalaisia ystäviä ja suomenkielistä vertaistukea kotoutumisen tueksi. Into tutustua uusiin ihmisiin on vanhuksillakin vahva, ja suomenkielisten ystävien avulla kieltä ja kulttuuria oppii paremmin. Jo kuulumisten vaihtaminen omassa naapurustossa voi olla monelle iäkkäälle iso asia.

Susanna kehuu toimintakeskuksen nykyisiä vapaaehtoisia sekä kannustaa uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaa. Tarvetta on etenkin iäkkäille vapaaehtoisille, jotka voivat tarjota kävijöille omanikäistä vertaistukea. Vapaaehtoistyössä ei välttämättä tarvitse toimia ohjaajan roolissa, vaan toiminta voi olla yhdessä tekemistä ja ajatusten vaihtamista.

Iäkkäitä pitää katsoa ryhmäjaottelun sijaan ihmisinä

Susanna muistuttaa, että yhdenvertaisuudesta keskustellessa tulisi aina nähdä läpi oman ryhmäajattelun. Vaikka puhutaan vieraskielisistä ja suomea puhuvista iäkkäistä, ei heitä voi lokeroida omiin ryhmiinsä, sillä jokainen iäkäs on yksilöllinen. Esimerkiksi koulutustausta, yhteiskuntaluokka, elämänkokemukset ja perussairaudet tekevät iäkkäistä erilaisia suurempien ryhmäjakojen sisällä.

Ryhmäjaottelun sijaan tulee keskittyä ennen kaikkea ihmisen tarpeisiin. Nämä eivät välttämättä liity millään tavalla etnisyyteen tai kielitaitoon, vaan voivat olla puhtaasti arjen asioita, joihin kaivataan apua. Mikäli iäkkäät halutaan jollain tavalla ryhmitellä, tulisi se tehdä iän kautta, sillä se on yhdistävä, ei erottava tekijä.

On tärkeää huomioida myös se, että vaikka kaikki ovat oikeutettuja samoihin palveluihin, ei kaikilla ole välttämättä samat lähtökohdat palveluiden vastaanottamiselle. Sama palvelupaketti ei tuota samaa lopputulosta jokaisen kohdalla, minkä vuoksi tarjolla olevat palvelut tulee suhteuttaa kunkin iäkkään yksilölliseen tilanteeseen.

Kaikille avoin toiminta ei toteudu palvelukeskuksissa vielä toivotusti

Oman toimintakeskuksen lisäksi JADE on tehnyt yhteistyötä pääkaupunkiseudun palvelu- ja seniorikeskusten kanssa. Kehitystä on jo nähtävillä, mutta työ jatkuu kohti yhdenvertaisempaa toimintaa. Ideaalitilanteessa palvelukeskukset pystyisivät palvelemaan kaikkia yhdenvertaisesti taustasta riippumatta. Todellisuus on kuitenkin vielä se, että monissa palvelukeskuksissa toiminta on näennäisesti avointa, mutta vieraskieliset iäkkäät eivät koe aina oloaan tervetulleeksi.

On tärkeää, että palvelukeskusten johto on mukana muutoksessa, viestien läpi organisaation tavoitteesta edistää yhdenvertaisuutta läpi palveluketjun. Työntekijöillä tulee puolestaan olla riittävä osaaminen kohdata eri kulttuureista ja taustoista tulevat ihmiset sekä luoda ilmapiiri, jossa jokainen osallistuja kokee olevansa tervetullut mukaan.

Yhdenvertaisuutta edistämällä, avoimuudella ja toisilta oppimalla voidaan saavuttaa tilanne, jossa kaikki osapuolet voittavat. Kaiken ytimessä tulisi olla lupaus siitä, että jokainen ansaitsee yhdenvertaisen ja arvokkaan vanhuuden.

Kuuntele podcastimme ja katso videolta lisää Susannan ja HR-koordinaattorimme Katjan keskustelua aiheesta: www.kultaisethoitajat.fi/podcastit/