Mielen hyvinvoinnin tulee nousta arvoksi työyhteisöjen arkeen

Viime viikolla kuulimme Tiinan tarinan, joka kertoi työuupumuksesta ja siitä selviämisestä. Halusimme jatkaa aiheen parissa vielä toisesta näkökulmasta, sillä hoitajien uupuminen on etenkin viimeisen vuoden aikana konkretisoitunut näkyvämmäksi osaksi alaa. Jatkuva kiire ja resurssipula luovat alallemme valitettavan otolliset puitteet uupumiselle.

InsideOut Therapy Oy:n Outi Glasberg on koulutukseltaan ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti. Hän tuottaa yhdessä kahden kollegansa kanssa terapiapalveluita yrityksille, keskittyen vahvasti mm. ennaltaehkäisevään työhön mielen hyvinvoinnin parantamiseksi työyhteisöissä.

Työntekijöiden uupumukseen tulee puuttua ennaltaehkäisevästi

Työssäkäyvistä suomalaisista jopa 23-24% kärsii lievästä työuupumuksesta, ja vakavan työuupumuksen joutuu kohtamaan 2-3%. Työkyvyn säilyttämisen ja pitkien sairaslomajaksojen välttämiseksi on ensiarvoisen tärkeää toimia uupumusta vastaan ihmisen ollessa vielä toimintakykyinen. Vähentämällä työkuormaa ja puuttumalla tilanteeseen riittävän ajoissa voidaan tukea jaksamista sekä välttää vakava uupuminen.

Ennaltaehkäisevä terapia työpaikalla on yksi hyvä keino varmistaa, että uupumiseen ja sen riskiin reagoidaan riittävän ajoissa. Terapian avulla työntekijä oppii tunnistamaan omat stressitekijät ja löytämään omat voimavaransa. Koko henkilökunnan kattava terapiapaketti luo hyvän mahdollisuuden muovata arkea kohti paremmin voivaa työyhteisöä. Terapian myötä oppii itsetuntemuksen lisäksi myös tärkeitä taitoja kuuntelemiseen, keskustelemiseen ja läsnäoloon liittyen.

Hyvä vertauskuva ennaltaehkäisyn tärkeyteen on esimerkiksi hammaslääkärissä käynti: on tärkeää käydä välillä hammastarkastuksessa, jossa hampaat voidaan puhdistaa kunnolla ja paikata alkavat reiät, eikä havahtua tilanteeseen vasta sitten, kun hampaat putoavat suusta.

Esimiehellä on tärkeä rooli työmotivaation kannalta

Yksinkertaisimmillaan esimiehen tehtävä työmotivaation kannalta on varmistaa, että työntekijöillä on tarpeeksi kiinnostavia tehtäviä ja tavoitteita isossa kuvassa. Tällä ei tarkoiteta sitä, että kaikkien työtehtävien pitäisi olla innostavia, kunhan kokonaisuus pysyy työntekijälle riittävän motivoivana.

Myös tavoitteiden realistisuus kannattaa pitää mielessä, sillä jo lähtökohtaisesti mahdottomat työkokonaisuudet syövät motivaation nopeasti pois. Esimiehen onkin varmistettava, että tekijöitä on tehtävämäärään nähden riittävästi. Tavoitteita kannattaa tarpeen mukaan pilkkoa pienemmiksi, jolloin onnistumisen kokemuksia saadaan tekijöille matkan varrella ylläpitämään hyvää motivaatiota.

Motivaation säilymisen kannalta on tärkeää, että työtehtävien mielekkyyden lisäksi ne sopivat tekijän arvoihin. Paras tilanne syntyy, kun työntekijä saa omasta työstään merkityksellisyyden tunnetta. Tarvitaan avointa keskusteluyhteyttä, jotta esimies oppii tuntemaan työntekijänsä ja löytämään sitä kautta tälle sopivat työtehtävät. Hyviä kommunikointitaitoja tarvitaan myös tavoitteiden viestimisessä työyhteisölle: on mahdoton päästä maaliin, jos tavoitteet ovat tekijöille epäselvät.

Koko henkilöstön kattava terapiapaketti muovaa työyhteisöä

Outi kertoo koko henkilöstön terapiapakettien lähtevän liikkeelle aina digitaalisesta kartoituksesta, johon kaikki työyhteisön jäsenet vastaavat. Kartoituksen avulla saadaan tietoa mm. lähtötilanteesta, henkilöstön stressitasosta ja työmotivaatiosta. Kartoituksen jälkeen jokainen työyhteisön jäsen käy läpi sovitun määrän henkilökohtaisia terapiakertoja, minkä jälkeen mitataan muutosta. Outi kertoo, että on hämmentävää huomata, kuinka vain muutamakin terapiakerta näkyy usein tuloksissa motivaation tason muutoksissa.

Terapian normalisointi on yksi tärkeä näkökulma koko työyhteisön kattavassa terapiakokonaisuudessa: kun kaikki käyvät läpi sovitut terapiakerrat, tulee terapiasta normaali osa arkea. Esimiehen rooli nousee esiin tässäkin, sillä hän on avainasemassa esimerkkinä siitä, ettei terapiassa ole mitään ihmeellistä. Jatkossa työntekijöiden voikin olla helpompi hakea apua esimerkiksi silloin, jos huomaa uupumuksen merkkejä itsessään.

Kolmas tärkeä pointti työyhteisön muovautumisesta terapian myötä on sisäisen kommunikaation parantuminen: kun oppii itse puhumaan, osaa myös kuunnella muita paremmin. Omien voimavarojen ja haasteiden sanoittaminen auttaa tunnistamaan oman itsen lisäksi kollegoissa mahdollisia uupumuksen merkkejä. Avoin ja vastaanottava työilmapiiri on omiaan tukemaan mielen hyvinvointia sekä reagoimaan uupumukseen riittävän ajoissa.

Mielen hyvinvoinnin tulee näkyä arvona arjessa

Vaikka meillä Kultaisissa hoitajissa panostetaan avoimuuteen ja hyvään keskusteluyhteyteen esimiesten ja henkilöstön välillä, ei kaikissa hoitoalan työyhteisöissä olla yhtä onnekkaita. Hoitoalalla on liian vähän resursseja ja liian paljon töitä, mistä seuraa monessa työyhteisössä se, ettei esimies ehdi olla riittävällä tasolla läsnä henkilöstölle. Kiire ei kuitenkaan saisi olla este sille, että johtamisessa kiinnitetään huomiota hyvinvointiin.

3 ajatusta esimiehelle työhyvinvoinnin parantamiseen:

1. Vuorovaikutuksen kehittäminen: esimiehen tulee nähdä ja kuulla työntekijänsä, ei vain viestiä heille yksipuolisesti.
2. Mielen hyvinvoinnin johtaminen: konkreettiset teot arjessa, jotta tekijöiden toimintakyky säilyy.
3. Ennaltaehkäisevä työ: avoimen ilmapiirin luominen sekä uupumukseen reagointi ennen kuin se menee liian pitkälle.

Outi nostaa esiin myös palautteen saamisen tärkeyden työpaikalla. Vaikka kehut ja kiitokset ovat tärkeitä työmotivaation kannalta, kaipaa ihminen myös kriittistä palautetta, joka auttaa kehittymään. Palautetta voi kommunikoida monella tapaa, ja avoimessa työympäristössä sen antaminen sujuu usein hyvin. Silti palautteen antaminen unohtuu monissa työpaikoissa, kun esimerkiksi kiire ja resurssipula puskevat päälle vieden esimiehen huomion muualle.

Uupumiseen puuttuminen ajoissa ja sen aktiivinen ennaltaehkäisy on tärkeää hoitoalan toiminnan takaamiseksi. Liian pitkälle edennyttä uupumustilaa ei kuitata parin viikon sairaslomalla, vaan normaalin jaksamistason palautuminen voi viedä vuosia. Siksi on tärkeää toimia silloin, kun henkilöllä on vielä osa normaalista toimintakyvystä tallella. Terapian tuominen osaksi työyhteisöä on yksi varteenotettava vaihtoehto uupumisen torjumisen tueksi.

Kuuntele podcastimme ja katso videolta lisää Outin ja HR-koordinaattorimme Katjan keskustelua aiheesta: www.kultaisethoitajat.fi/podcastit/