Hoitajien hyvinvointi vaatii kiireen ja kuormittavuuden selättämistä

Hoitajien hyvinvointi puhututtaa säännöllisesti, mutta käytännön toimet jäävät usein pyörimään puheen tasolle. Kuinka hoitajien arvostus saadaan näkymään myös rahallisesti? Millaisia hyötyjä viime vuonna voimaan tullut työaikalaki toi mukanaan? Miksi kiireen rauhoittaminen on avainasemassa hoitajien hyvinvoinnin ja työmotivaation kannalta?

Hoitajien palkkataso kaipaa edelleen parannusta

Ammattiliitot ja hoitoalan eri toimijat ovat pitkään tehneet työtä sote-alan henkilökunnan palkkatason parantamiseksi. Vaikka hoitajien työ ja sen arvostus ovat nousseet koronapandemian aikana selkeästi enemmän keskusteluun, ei arvostuksen taso näy edelleenkään palkkapäivänä. Monella hoitajalla työhön liittyy arvoja auttamisen halusta, ja osa kutsuu ammattia kutsumustyöksi, mutta lopulta se on ansiotyötä, jolla tuodaan leipä perheen pöytään.

Hoitoalan henkilökunta on hyvin eri asemassa verrattuna muihin ammattiryhmiin. Pandemian aikana pelko koronasta, tavallista korkeampi kuormitus ja pitkät päivät suojavarusteissa syövät työmotivaatiota, eikä ole salaisuus, että monet hoitajat ovat harkinneet pahimman kriisin keskellä alanvaihtoa. Myös sairaspoissaolot hoitajien keskuudessa ovat lisääntyneet.

Jo ennen koronaa läsnä ollut pula hyvistä hoitajista on saanut pandemian myötä uudet mittasuhteet. Nyt onkin tehtävä konkreettisia toimia, jotta hoitoalan henkilökuntaa riittää turvaamaan yhteiskuntamme toiminnan myös tulevaisuudessa. Me Kultaisissa hoitajissa uskomme, että palkkaus vaikuttaa vahvasti hoitajien hyvinvointiin, ja juuri siksi meidän hoitajamme saavat keskivertoa korkeampaa palkkaa työstään.

Uusi työaikalaki luotiin pehmentämään uupumusta – kuinka kävi?

Viime vuonna voimaan tullut uusi työaikalaki luotiin pehmentämään uupumusta ja luomaan lisää mahdollisuuksia työstä palautumiseen. On kuitenkin huomattu, että lain tuomat edut eivät ole toteutuneet täysin toivotulla tavalla käytännön tasolla työvuorolistoissa.

Hoitotyötä ei voi hallita kuin konetta, sillä työtä tekevät ihmiset. Siksi pelkkä lakimuutos ei riitä, vaan hyvinvoinnin parantuminen arjessa vaatii tietoisia ja konkreettisia muutoksia sekä luovaa suunnittelua arjessa niin työnantajilta kuin työntekijöiltäkin. Me Kultaisissa hoitajissa olemme panostaneet siihen, että hoitajamme saavat riittävästi aikaa palautumiseen sekä joustavuutta, joka huomioi eri elämäntilanteiden vaikutukset työhön.

Hoitajien ergonomiaan tulee kiinnittää enemmän huomiota

Nykypäivänä hoitajien koulutuksissa puhutaan ergonomiasta hyvin vähän. Työyhteisöissä puolestaan puhutaan ergonomiasta useinkin, mutta käytännön toimet ergonomisten työtapojen jalkauttamisesta arkeen puuttuvat. Työnantajan rooli nouseekin tässä vahvasti esiin, sillä aktiivinen muistuttaminen ja ergonomisten ratkaisujen tarjoaminen helpottavat toimintatapojen ottamista käytäntöön hoitotyössä.

Myös hoitajien tulee ottaa tässä asiassa omalta osaltaan vastuuta hyvinvoinnistaan. Jokaisella meistä on elämässä vain yksi keho, jonka vammautuessa varaosia ei niin vain saada. Jaksamiskulttuuri on luonut tilanteen, jossa hoitajat eivät vaadi riittävän ajoissa tarvitsemiaan apuvälineitä. Tämä lisää sairaspoissaoloja ja vähentää työn mielekkyyttä. Hoitajien oma aktiivisuus apuvälineiden pyytämisessä yhdistettynä työnantajan tarjoamaan tietotaitoon ja resursseihin ovat avain siihen, että ergonomisuus saadaan pidettyä riittävän korkealla tasolla työssä.

Laadukasta hoitotyötä ei tehdä kello kaulassa

Sairas ihminen on iästä riippumatta aina jollain tapaa hiipunut. Tästä seuraa se, että hän on luontaisesti tervettä ihmistä hitaampi. Hoitotyötä ei voida kellottaa liikaa tai ohjata toimintaa arvoilla, joissa korostuu vain nopeammin tekeminen ja tehokkaampi aikaansaaminen. Jatkuva kiire, hoitajapula ja liian suuret työkuormat luovat ristiriidan: pitäisi olla hyvä hoitaja, mutta resurssit tavoitteen toteuttamiselle ovat mahdottomat.

Riittämättömyyden tunne ja eettinen kuorma vaivaa monia hoitajia, sillä he kokevat, että oman työn voisi tehdä paremmin, mikäli sille olisi kunnolla aikaa. Liika kiire verottaa hoidon laatua, josta kärsivät hoitajien hyvinvoinnin lisäksi myös hoidettavat potilaat. Meillä Kultaisissa hoitajissa ei tehdä töitä kello kaulassa, vaan panostetaan ennen kaikkea laadukkaan hoitotyön takaamiseen. Tästä hyötyvät kaikki osapuolet.

SuPer ajaa hoitajien asioita koulutuksesta eläkeikään

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry on sosiaali- ja terveysalan, sivistystoimen ja varhaiskasvatuksen erityisliitto, joka ajaa monipuolisesti eri alojen sote-henkilökunnan asioita. Koronapandemia on lisännyt huomattavasti yhteydenottoja liittoon esimerkiksi koronapotilaiden oikeanlaisesta hoidosta, henkilökunnan oikeaoppisesta suojaamisesta pandemian aikaisessa hoitotyössä sekä siitä, kuinka valtakunnallisia koronaohjeita voidaan jalkauttaa käytännössä paikallisella tasolla. Hoitajien hyvinvointi on puhututtanut paljon.

Haasteista huolimatta hoitajat arvostavat ammattiaan sekä kokevat sen merkityksellisenä ja hyvää tuottavana. Hoitoalan tekijöiden kritisoimat kiire, kuormittavuus ja liian pieni palkka ovat asioita, joihin me Kultaisissa hoitajissa olemme aktiivisesti tarttuneet. Me pyrimme siihen, että hoitajillamme on aidosti hyvä olla ja arvostus heidän työtään kohtaan näkyy konkreettisella tasolla.

Kuuntele podcast ja katso video, jossa HR-koordinaattorimme Katja ja ammattiliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola keskustelevat aiheesta lisää: https://www.kultaisethoitajat.fi/podcastit/